Äsken mä havahduin siihen, kuinka rajallinen tää elämä oikeesti on. Huhhuh kun on painava aihe ja raksraks kun nyt raksuttaa. Katoin haastattelua missä puhuttiin kuolemasta, ja kuinka me elätellään aina illuusiota siitä että me ollaan kontrollissa ( hei oikeesti missä muodossa ton kontrollin pitäis tossa olla, auttakaa tätä kielivammasta ). Aina tehdään suunnitelmia tulevaisuudelle, säästetään eläkettä ja tehdään paljon töitä jotta rahaa sais säästöön. Mutta jos tapahtuukin jotain joka ei mennyt suunnitelman mukaan, me eletään kaaoksessa. Ei meillä oikeesti oo mitään hallintaa. Loppujen lopuksi me voidaan vaan elää tässä hetkessä, ja kyllä, tehdä suunnitelmia mutta ehkä kannattaakin aina varautua siihen että asiat ei välttämättä mee niin kuin ollaan suunniteltu. Fuuck this makes my head spin.
Mut hei, vähän kevyempää aihetta. Koko viikonloppu on menny aikalailla lusmutessa mut perjantaina oltiin vähä viihdyttää (järkyttää... no ei vaa kyl me oikeesti aika kivasti vedettiin) ihmisiä asematunnelissa steissillä. Oli akustinen kitara + laulu + random hipinretku feattaamassa meitä, hahaa. Kyllä sieltä muutama kolikko tuli, plektra, suklaapatukoita tältä hipinretkulta ja yhdet kaljat. Hymyjäkin tuli. Ehkä me joskus uudestaanki sinne eksytään. Tai varmasti eksytäänki. Nyt voisin virkistäytyä suihkulla näin salitreenin jälkeen. Yeah!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti