Don't want to be alone

Kuvastaa tunnelmaa tänään.

No mulla on ikävä. Ja ilma oli ruma tänään. Mut huomenna kuvataan musavideota joten stay tuned! Tänään katteltiin paikkoja ja löytyi huippuja spotteja joissa ottaa kuvamatskua talteen. Tää on siis se videoprojekti joka  jäi kesken ennen joulua, eheh.
Niin ja tasan viikko siihen että mennään studiolle nauhottamaan vähän matskua ja sitten saadaan teidän sulokorville vähän kesämusaa.

Mutta eipä taaskaan ole mitään mistä oikeestaan kirjottaa. Kaikki rullaa mukavasti eteenpäin elämässä - omalla painollaan joka on kai se paras vaihtoehto. Tuntuu siltä ettei tarvii tehdä mitään mut kaikkea tapahtuu.
Ja ikävä on oikeesti aika ikävä tunne (nyt mä tiedän miks sanotaan et joku on ikävää: ikävä on ikävä asia joten onhan se loogista et joku asia on ikävä aaaaaa minffuckkkk) Se on hiipiny salaa ja kolahtanu pikkusen liian kovaa sillon kun sitä vähiten odotti. En haluu että unohdat mut.

Löysin mun isoäidin vanhat lasit ja oon ihan rakastunu niihin hahah! En vaan voi oikeen pitää niitä kun omat simmut on vielä ihan nuoret ja näkevät. Mut vielä mä käyn vaihtaa niihin ikkunalinssit! Tsiigatkaa nyt.

           Mut nyt kaipaisin vaan seuraa ja kainaloa ja halauksia.

I trust you all the same, i don't know why

Kohta on kesä. Tai siis... Huomenna on kesä. Kelatakaa!

Löysin uuden upeen bändin, Biffy Clyron. Oonko eläny kolossa kun oon nähny ne livenäki viimevuonna ja nyt vasta fiilaan niitä?

Ostin eilen maailman päheimmät kengät neljällä eurolla. Äiti digas niistä eli kaikki on hyvin, kjähäh.

Ostin myös kaks ihanaa kauluspaitaa.

Fiilaan hulluna suomalaista nousevaa bändiä, Face of godia.

Joku mies koputti tänään mua olkapäälle bussissa ja kehui mun peppua. En vilauttanut sitä sille vaikka se kovasti pyyteli.

Mul on pari päivää ollu päällä ballerinat. BALLERINAT. En mä käytä ballerinoja.

Käytin tänään mun mummon kelloa ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun sain sen ns. perintönä muiden korujen joukossa. Se on ollut mun kaapissa kymmenen vuotta.

Mulla on ihana poikaystävä ja siivottiin eilen ahkerasti yhessä. Se on kultaa.

Näin tänään kauniin tytön jolla oli ihana polkkatukka ja sekunnin sadasosan harkitsin et itse voisin sellasen taiteilla itelleni. Eio pokkaa.

Liimasin tänään Colory -tarran bussin penkkiin kiinni. Tuli rikollinen olo.

Jos saan joskus poikalapsen, sen nimeks tulee Emil.

Isä toi Lontoosta maailman parasta suklaata ja nyt sitä on kaks boksia jääkaapissa. Ja kaks rasiaa toffeeta. Melkeen ei naurata.

Siinä ne on ne ballerinat. Ja toi laukku! Pöllin aina kaiken äidin kaapista.

You know, looking at somebody's playlist is like reading their diary

Duunia on paiskittu ja mulla on ollu superhauskaa - ihania työkavereita ja tekemistä muuten tyhjiin päiviin. En oo vähään aikaan ollu näin onnellinen. Lukio oli vaan selvästi mulle liikaa tällä hetkellä ja on niiiin vapauttavaa vaan et sain lähdettyä ja nyt voin tehä sitä mitä itse haluun. Duunia ja musiikkia ja miettiä opiskelua vasta syksyllä.

  Oli muuten ihan huisia siellä Nosturissa Emergenzan finaalissa! Bändit oli kaikki mahtavia ja oli vaan niin nastaa ja metkaa ja awesomee kisata niiden kanssa ja sillä lavalla. Yleinen tunnelma tais olla aika humalainen ja lepposa - ei tosin meillä kun yritettiin pysyä skarppeina. Ja vaikka uskon Coloryyn ihan sataprosenttisesti niin taso oli sen verran kova että en uskonu meidän sijottuvan. Mahtavaa et niin tehtiin ja nyt päästään vihdoin studioon vääntää pari kesäbiisiä ja tekee musavideo loppuun!! Jeeeeee.

Ainiiiii ja tää tukka. My god mä rakastan tätä.

Ah - i'm in love

Ja tiedättekö sen tunteen, kun joskus kaikki ihmiset on ihan syvältä? Tuntuu et kun on onnellinen niin paljon vähemmän ihmisten tekemiset loukkaa ja niitä ei ota niin itteensä. Sillon kun on sujut itsensä kanssa, tollaset negatiiviset tunteet ei oikeestaan edes hetkauta. Mut ei sitä jaksa olla se kakkosvaihtoehto.

"You want to make things right? Too bad. Nothing's ever right."

Jäätävä väsymys! Pitää ryömii tonne rumien sydänlakanoiden väliin mutku en malta vaan luen viisaita quoteja netistä. Koukuttaaa..... 
  Mulla loppu nyt muuten koulu kokonaan, jipiii! Tai no siis, tähän asti nyt ainakin. Syksyllä jatkan aikuislukiossa loppuun koska mä haluan sen lakin vaikka itkua vääntämällä. Jännää jotenkin koska en yleensä koskaan tee mitään ihan täysin siksi että mä haluan. Tai en oo koskaan osannu tehä isoja päätöksiä omillani. Mut nyt sentään tein ja mulla on duunia ja asioilla on tapana järjestyä. Ei tarvii tuhlata aikaa enään koulussa jossa en saa mitään aikaseks.
Hassua vaan kun ei tarvii heti aamulla lähtee mihinkään ja voi vaan olla ja porautuu oman pään sisään. Mut silti se herätys on pakko laittaa etten tuhlaa noita kauniita päiviä. Elämä maistuu.

Nosta katsees ja huomaat, heikkopäinen on tullut hänestä

Miks pää tekee temppusii ja miksei kaikki jonka pitäis tuntuu pahalta tunnukaan niin pahalta ja äääk. Kuvia.

Siinä teille oikeen supermegahoidettu punanen pehko... Onneks kampaaja pääsee pistää väriä uuteen uskoon ja ehkä karsii noita latvojakin. Väri ei kyllä punasesta muuksi muutu mut tulee jotain jännää päähän! Sittenpähän näätte.

Ja Pariisin Keväällä on upeita sanotuksia. 

'Oon kuullut merestä, niin kauniista. Ja niin syvästä.

 Ei oo milloinkaan kukaan,

ei oo koskenut pohjaa'

Don't look ahead there's stormy weather

Vappu oli sinänsä ihan tyhmä (ja niin minäkin ku oon unohtanu kirjottaa) mut toisaalta tulipahan vietettyä ja ensvuonna se on kuitenki uudestaan. Oltiin Coloryn kanssa Hämiksessä keikalla ja siellä nyt oli millasta oli.
Vappupäivä itsessään meni mukavasti ottaen rennosti ja sit pyöräilemällä mukavat 35km, ja eilen valokuvailtiin Annikan kanssa koska that's what we do!

Ja sain kipsin jo pois kädestä, juhuu! Oli jo aikakin. Se käsi oli kipsattu niin killiin asentoon ja vaikka sitä pystyi loppua kohden käyttää aika normaalisti niin olihan se ärsyttävä kun ei hiuksiakaan saanu oikeen laitettua. Mut niin antivasuriks kun oon aina itseni mieltänytkin, söin vielä pari päivää sen kipsin poiston jälkeen vasurilla... Mut  eipä kaikki ihan täydellisesti mennyt - sen väärinluutumisen seurauksena tää käsi on ihan snadisti killissä. Korjausleikkaus ei kuulemma oo pakollinen mut en mä ehkä killillä kädellä viittis vanhuuteen asti vedellä.
Hehkutettavan arvoinen asia on myös varmaan se että sain duunia! Tulkaa moikkaa mua Sellon Hesburgeriin siis joskus.

Ja ylihuomenna puolimaratoni..... Jos en selvii hengissä niin muistelkaa hyvällä, jooko?

P.s oonks mä ainoo joka kokee olevansa yksinkertanen, tunnevammanen idiootti?

Feet don't fail me now, take me to the finish line

Ei niinkuin yleensä mut vähän ehkä sattuu.

Ok you've had a rough day so i'll let it go for now

Taas yks niistä päivistä kun ei ole mitään tekemistä. Sillon kun mulla on tylsää, musta tulee ärsyttävä koska haastan helposti riitaa. Mut tänään olin kiva, mä lupaan.

Let me be patient let me be kind
Make me unselfish without being blind

The game looks easy, that's why it sells

Eiks ihmiset vieläkään ymmärrä miksi mä rakastan suomalaista talvea? Auringonpaiste, kova pakkanenen ja lunta joka natisee kenkien alla, ah, kyllä.
   Eilen keikkailtiin Libertessä ja vaikka jengiä ei ihan hirveesti ollut niin ainakin mulla oli mukavaa! Päästiin jopa soittaa setti loppuun tällä kertaa, mikä saavutus. Eikä haitannut se että meni myöhäseksi koska lälläläläl mulla ei ollut koetta tänään.
 

Mä niin fiilaan tota keliä. 

Ja tätä biisiä.

She said "Hello mister, pleased to meet you"

I wanna take you for a ride on a big jet plane

Hey you, no you don't have to go

Oon muuten miettinyt, että

jos tapaisin kahdeksanvuotiaan itseni nyt, se olis ylpee musta.

On pakko rakentaa ja luoda jotain, et voisi rauhassa kuolla tai jotain

Heya! Kotiuduin just Tarulta jossa vietin tän illan runebergintorttuja leipoen. Taikina oli aluks vähän ehkä jämäkkää mutta hyviä niistä tuli.... Oikeesti!

Ennen leipomista käytii vähän kaakaottelemassa ABClla ja siellä on maailman parasta kuumaa kaakaota. Mmm.

Tarun silmät gaaaaaah. Miks mun ei oikeasti ole noin siniset.

Mut tämmöset riennot saa pienen ihmisen väsymään joten pitää kaiketi painua sängyn pohjalle.

'Cause when you stop and look around, this life is pretty amazing

Niin. Lauantai. Koeviikko alkoi. En muista edes kunnolla mitä kursseja mulla on tässä jaksossa.

Eilen mulla ei siis ollut koetta eikä mitään muutakaan ohjelmaa koko aamupäivänä, mutta voitteko uskoa, että minä, maailmankaikkeuden huonoin aamuherääjä, laitoin herätyskellon soimaan kahdeksalta ja lähdin lenkille.

Näin innostunut olin. Toi pirteyshän ihan loistaa mun kasvoilta.

Oon niin ylpeä itsestäni koska en ikinä laita vapaapäivänä herätystä soimaan saatika sitten lähde lenkille, mut nyt mulla on missio. Haluun olla ympärivuotisesti hyvässä kunnossa (ja ensisijaisesti nyt kesäksi). Syömistä oon kyllä aina tarkkaillut mutta nyt pidän vielä enemmän huolta siitä, että ihan oikeasti syön kolmen tunnin välein ja että annokset on sopivan kokosia (mulla ne tuppaa olee liian isoja, hah.) Aamupalaa ei saa skipata, kuten en kyllä ikinä skippaakaan ja kasviksia pitää syödä enemmän. Ylpeä voin olla siitä että syön tosi harvakseltaan mitään mäkkisafkaa tai pitsaa. Viimeks söin pikaruokalassa kaks kuukautta sitten, ja siis ilman mitään lakkoiluja. Ei vaan oo tehnyt mieli tai jos on, niin hyvin oon mielihaluistani päässyt yli.
  Enivei, pyrin ja oon pitkään jo pyrkinyt liikkumaan joka päivä, mutta jos joskus ei oikeesti huvita tai ei ole aikaa (huono tekosyy) niin päästän itseni kyllä pälkähästä. Jo se, että pyrin liikkumaan joka päivä, saa mut rehkimään vähintään sen neljä kertaa viikossa. Tuppaan olemaan helposti tosi rankka itselleni mutta nyt oon oppinut antamaan anteeksi hetkelliset laiskuuskohtaukset. Tai ei edes hetkelliset kun oikeesti oon aina laiska.

Ja jeeee! Ostin pari päivää sitten ne semmoset over knee-sukat vaikka pitkään olin sitä mieltä etten osta, olenhan sentään vannoutunut ernu. Ne vaan nyt on niin kivat ja halusin jotain vaihtelua mun ainaiseen farkutjoissaonreikäpolvessa-lookkiin. Sitäpaitsi niistä rei'istä tuulee läpi.

Oon nähny miten kaikki tekee virheitä, mutku niist puhutaa suoraa ni näkisitpä ilmeitä

Vituttaa.

Fiilis on kutatuinkin tämä.

Ainiin ja seuratkaa mua! http://bexyy.tumblr.com/

Now you're just sombody that I used to know

Heya! Viikonloppu on ohi ja sepäs on harmi, niin mukava se oli. Perjantaina oltiin tyttöporukalla istumassa iltaa - safkattiin paljon ja istuttiin viis tuntia pöydän ympärillä jauhaen kaikkea turhaa ja tyttömäistä. Ihanaa ja piristävää tehä tollasta, mä kun harvemmin minkään isomman porukan kanssa vietän tollee iltaa. Menin siitä Annikalle yöksi ja lähettiin aamupäivällä kohti Hyvinkäätä jonne meidät oli kutsuttu soittamaan synttärikesteille. tietämättä mitä ilta tuo tullessaan.
  Keikkapaikalla oltiin siinä kahden aikaan ja pojat ajo pakun sinne josta roudattiin kamat sisään. Tuotiin sinne kaikki kitarakaapit ja rummut ja siinä kokoomisessahan on aina oma hommansa. Siinä niitä piuhoja haettiin ja eestaas renksuteltiin ku ei  saatu toimimaan hetkeen. Jonkun taikatouchi tietysti sai virrat laitteistoon ja päästiin hakee safkaa ja mentii Juusolle syömään. Keikkapaikalla oltiin takas kasin jälkeen ja siellä hengailtiin hetki lisää ja lopulta siinä yhdeltätoista päästiin lavalle.
Ekan biisin aikana näin vaan että yleisössä oli ihmehäslinkii ja miksaavalle Henkalle tultiin jotain valittelee selvästikin metelistä ja olin vaan että oh well. Siinä sitten tokan biisin jälkeen tultiin sanomaan että joo liian kova meteli että naapurissa asuvat ihmiset saattaa soittaa poliisit ( kyseessä oli huom sit baari! ) joten volaa pitää laskee. Milläs meinaat rummuista volaa laskea ja soittaa samalla niinku pitäski? No et millään. Meteli olis silti ollu liian kova. Soitettiin sit pari biisiä akustisena kun oli ihmisiä myös ihan meitä varten sinne tullut.
  Vahinkoja sattuu ja ymmärrän että noin käy välillä mut olis voinu  vähän varmistella että monen aikaan sopii rokkia soitella. Ärsyttävintä tossa vaan nyt oli se et oltiin odoteltu koko päivä ja roudattu kaikki tavarat paikan päälle. Ja mielellään oltais kokonainen akustinen setti voitu vetää mut ei oltu valmistauduttu. Keikka oli myös korvaavan basistin Akin ja korvaavan rumpalin Mikin ensimmäinen. Eilen aamulla vähän juili vielä mut eipä tuolle nyt mitään voi, keikkoja tulee ja keikkoja menee.
  Tänään väsyttää, vähän harmittaa tää maanantai kun toivois että olis taas perjantai ja tekemistä ei ole joten mä teinipeileilin taas. Kuvia kans vähän v-lopulta kun Annikan kanssa räpsäiltiin!

p.s mul on nyt viis pillinpätkää vasemmassa korvassa ku en löytäny misään ysimillistä tunnelia, kympin tunneli oli liian ison näkönen ja spiraalii en halunnu enää pitää. Miks kaikki oudoksuu, must tää on iha siisti ratkasu! Ja huulikoru teki hetkellisen paluun.

You're young until you're not

Ja tässä mun yö taas kuluu. Tumblrissa. Nauran niin et näyttö on kuolassa.

Tänään vähän kuvailtiin Annikan kanssa ja otokset oli aika kivoja!

Tulin äsken kotiin ja junamatkalla pari turkkilaista jäbää piti mulle vähän juttuseuraa. En tiiä mikä siinä on et saan tosi usein ihan tuntemattomista ihmisistä juttuseuraa ja se on kivaa se. Näytän kuulemma Rebecca Blackilta. Ei mut oikeesti, rakastan jutella uusien ihmisten kanssa oli ne humalassa, vanhoja juoppoja tai ei.

The cup is not half empty as pessimists say

Ja keikka Gloriassahan oli ihan superhuippu.

Kaikki kuvat on kuvannu Henri Kaisla.

Lössiä oli just sopivasti ja tuli nähtyy yllättäviä kasvoja! Ihanaa. Harmitti vähän vaan se että alotettiin niin aikasin se soittaminen mutta kivaa siällä silti oli. Huomenna lähtee bassopoika ja rumpalipoika sinne inttiin mutta ehkä me selvitään... Ja toivottavasti ne selvii.